tiistai, 24. joulukuu 2019

Oppimistehtävä #4c - Somenkäyttö tulevaisuudessani?

Tulevaisuudessa aion käyttää somea ehkä vielä enemmän hyödykseni yrittäjänä ja työntekijänä. 

Aion pitää huolen, että jos en nyt jokaisessa tulevassa kanavassa ole edelläkävijänä, niin otan aikaa perehtyäkseni niiden mahdollisuuksiin viimeistään niiden alkaessa nousta suosioon, jotta ymmärrän olisiko oman kehitykseni kannalta merkityksellistä olla myös siellä läsnä, sen sijaan, että vain oletusarvoisesti tyrmään kaikki uudet kanavat.

Twitter, Instagram ja Linkedin tulevat varmasti olemaan lähitulevaisuuden käytetyimmät kanavani, ellen sitten innostu ihan tosissaan tuosta TikTokista.

Uskoisin, että yleisesti vielä lähitulevaisuudessakin jokaisen kannattaisi miettiä digitaalista identiteettiään (myös ns. henkilöbrändiä) ja miettiä miten haluavat näyttäytyä. Tuomalla esille omaa ammattitaitoaan voi vaikuttaa hyvältä yhteistyökumppanilta tai työntekijältä ja vahvat verkostot auttavat tulevaisuudessa työpaikkojen löytymisessä. Myös työnantajat alkavat enenevissä määrin kiinnittämään huomiota tietynlaiseen brändilähettilyyteen, joten sellaisen taidon omaava on varmasti tulevaisuudessa kiinnostava valinta työntekijäksi muidenkin kriteereiden osuessa kohdalle. 

Sosiaalinen media muuttuu koko ajan ja siksi sen käyttäminen vaatii myös tasaista aktiivisuutta sisällöllisesti ja opiskelumielessä. Esimerkiksi Linkedin on loistava esimerkki algoritmien muutoksesta, jotka vaikuttavat postausten näkyvyyteen. Myös Linkedinin käyttäjät ovat muuttuneet erittäin aktiivisiksi verkostoitujiksi. Twitterissä taas koko alusta muuttui hieman 2017, kun viestien sallittu pituus tuplaantui ja Twitter elää koko ajan omaa elämäänsä erilaisten kohahduttavien tapahtumien ja keskustelujen myötä. En itse näe, että Twitter olisi jotenkin negatiivinen kanava, kukin voi rakentaa kanavan omannäköisekseen valitsemalla millaista sisältöä itse haluaa seurata.

Yksityishenkilön on helppo vaikuttaa brändien näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa kertomalla avoimesti esimerkiksi omasta työstään (kunhan työnantaja tukee tätä someohjeistuksilla ja kannustuksilla) ja elämästään, ja mielestäni tähän tulisikin pyrkiä, olemaan oma itsensä ja kertomaan kuka oikein on. 

maanantai, 23. joulukuu 2019

Oppimistehtävä #2c

Tässä tutustutaan jonkun yrityksen tai yhteisön someohjeisiin ja valitsin kohteekseni luonnollisesti lempparini, Verohallinnon (https://www.vero.fi/globalassets/tietoa-verohallinnosta/esitys--ja-opetusmateriaalit/372v18_someohje-henkilostolle.pdf).

Jos joku ei vielä tiedä, on verottaja ottanut isosti somekanavia haltuun ja saaneet jopa ns. viraaleiksi menneitä postauksia aikaiseksi, vaikka lienee vaikea keksiä hirveästi vähemmän mediaseksikästä toimijaa kuin verottaja. Mm. ASMR-videot ovat saavuttaneet suuren suosion, joita he tekivät omaveron ja 

Verohallinto on eri kanavien kautta jakanut ohjeita erilaisiin tilanteisiin, muistuttanut veroilmoitusten täytöstä, omaveron käytöstä ja vaikka mistä helpottaakseen ihmisten arkea, sillä vaikka netissä on voinut ja voi kaikenlaista tehdä niin usea kuitenkin tekee vielä vanhalla paperilomakkeella kaiken mahdollisen. Heillä oli myös haaste siitä, että x-määrä jos siirtyy täysin sähköiseen postiin niin verohallinnon työntekijät hiihtävät tietyn kilometrimäärän. Tämän tavoitteena oli vähentää paperin kulutusta.

Sen lisäksi myös ASMR-videoilta tuttu Osku Mäkelä on toiminut omanlaisenaan suunnannäyttäjänä siitä, että verottajallakin on töissä tavallisia ihmisiä, eikä klassisia virkamiehen karikatyyrejä.

Verohallinnan ohjeistus onkin nimenomaan kannustava, se kannustaa olemaan oma itsensä ja ennemmin nimenomaan olemaan somessa, kuin piiloutumaan siltä. Toki se muistuttaa salassapidettävien tietojen merkityksestä ja sisältää tietynlaisia kieltoja, jotka on ymmärrettäviä, mutta siitä huolimatta ohjeistus on nimenomaan kannustava ja rohkaiseva.

Kaikenkaikkiaan verohallinto on onnistunut olemaan esimerkillinen toimija somessa ja on varmasti yksi käytetyimmistä esimerkeistä kun yrityksille ja yhteisöille sosiaalisen median käyttöä hyödynnetään. Vaikka verottaja ei juurikaan uusia asiakkaita voi (eikä sen tarvitse) sosiaalisen median kautta haalia, mutta epäsuoria hyötyjä mielikuvan parantamisen ja asioinnin helpottamisen (ja sitä kautta vähenevien asiakaskontaktien) kautta varmasti seuraa.

Yleisesti yrityksissä pitäisi johdosta asti ymmärtää sosiaalisen median mahdolliset hyödyt ja sen jälkeen jalkauttaa viestinnän vastaavien kautta ohjeistus koko organisaatiolle, tätä varten viestinnästä vastaavan henkilön tulisi ymmärtää somen mahdollisuudet ja säännöt ja johdon tulisi luottaa tekijöihinsä. Jos ohjeistus on täynnä kieltoja, ei kukaan lähde esiintymään somessa työnantajansa nimissä ja sitä kautta iso mahdollisuus jää täysin käyttämättä. Ulkopuolista koulutusta näihin on tarjolla myös mielin määrin, joiden kanssa voi pelisääntöjä miettiä.

maanantai, 23. joulukuu 2019

Oppimistehtävä #2b - digitaalinen identiteetti

Olen siitä erikoisessa tilanteessa, ettei kokonimikaimoja minulta löydy kuin ehkä kourallinen ja olen meistä eittämättä aktiivisin somen käyttäjä. Tässä tehtävässä kun piti googlettaa oma nimi ja katsella mitä tietoja minusta löytyy.

Joten koko nimelläni hakemalla löytyy suoraan twitter-, instagram- ja linkedin-tilini ihan ensimmäisistä hakutuloksista, sen jälkeen yritystietoni, yritykseni tekemiä töitä ja lopulta yritykseni nettisivut. Pelkästään sukunimellä hakemalla löytyy valtava nimellä kulkeva yritys ja minut (tarkemmin yritykseni kotisivun) löytää vasta googlen kolmannelta sivulta.

Muutama vuosi sitten päätinkin varmistaa, että minut kyllä löytää jos netistä etsii, koska ajattelin sen olevan suhteellisen tärkeä osa tulevaa työuraani myynnin parissa, joten olen miettinyt tuon aika harkitusti ja kaikki tilini ovatkin avoimia (paitsi Facebook).

Minusta löytää helposti tiedot parisuhdetilanteesta työpaikkaani ja se on minulle aivan sopiva juttu, myös puhelinnumeroni on esillä profiileissa ollut jo toista vuotta, siitä huolimatta minkäänlaisen häirinnän kohteeksi en ole joutunut. Kun on kaikki noin esillä, joutunee ehkä miettimään hieman normaalia enemmän mitä ja miten sanoo, en ole juurikaan kiistellyt somessa vaikka tilaisuuksia siihen on kyllä ollut.

Tämä on sellainen mitä soisi monen miettivän, vaikka mielipiteenvapaus onkin, niin se, miten mielipiteensä esittää ja millaisen kuvan itsestään ihmisenä antaa on kuitenkin jokaisen omalla vastuulla ja en esimerkiksi itse tekisi mielellään yhteistyötä ihmisen kanssa, joka on vaikka selkeä rasisti tai muuten asenteiltaan syrjivä muita ihmisiä kohtaan. Ja vaikka yksi ihminen ei tietenkään koko yritystä edusta niin ihmisten kanssa sitä kuitenkin kauppaa tehdään ja asioidaan joten helposti huonosti käyttäytyvä ihminen luo kuvan koko yrityksestä.

Klassinen sanontahan menee, että mitä nettiin laitat, sitä et pois sieltä saa ja se pitää kyllä paikkansa. Useinkin uutisissa asti on otettu kuvankaappauksia vielä googlen välimuistista, vaikka postaus tai sisältö olisikin jo netistä poistettu. Tämä olisi hyvä miettiä joka kerta kun lähtee digitaalista identiteettiään rakentamaan. Toki nuoruuden viestit ja yleensä vaikka viisi vuotta vanhat mielipiteet ovat ymmärrettävästi vanhentuneita, koska vaikea nuorena tilejä aloittaessa on miettiä, mitä sitä vaikka aikuisena tekee ja mitä kaikkea sinusta silloin etsitään ja tutkitaan.

maanantai, 23. joulukuu 2019

Oppimistehtävä #2a

Tässä pohdittiin tietosuojakysymyksiä työyhteisön näkökulmasta ja osallistuin keskusteluihin, jossa mietittiin työntekijöiden kuvien laittamista nettiin ja työntekijöiden sairaspoissaoloista tiedottamisesta.

Sairaspoissaoloista harvemmin tiedotetaankaan ulospäin, vaikka joskus työntekijä sellaisen sallii (esim. jos joku asiakkuus on yhden henkilön vastuulla niin haluaa tiedottaa asiakastaan missä on ja miksi), mutta olen onneksi kokenut, että tuo pidetään hyvin salassa oletusarvoisesti jopa sisäisesti ja oli mielenkiintoista lukea, miten joissain työyhteisöissä taas ei ole tuosta niin paljoa välitetty, vaan muut työntekijät saavat tietää toisen poissaolon syyn ilman hänen hyväksyntää. 

Tiesitkö, että työnantajalla on oletuksena oikeus lisätä työntekijän kuva ja nimi nettisivuilleen jos se katsotaan, että sille on peruste. Silloin siihen ei tarvitse edes työntekijän suostumusta. ((https://tietosuoja.fi/usein-kysyttya-tyoelama))

Tämä oli itselleni uutta tietoa ja itse muuttaisin tuon niin, että se edellyttää aina työntekijän hyväksyntää ja/tai on ehtona tietyn roolin saamiselle suoraan. Vaikkakin työnantajatkin yleisesti varmasti tiedottaa näistä hyvin työntekijöitään ja yleisesti kaiketi näistä keskustellaan ihan avoimesti työyhteisön sisällä. 

sunnuntai, 22. joulukuu 2019

Oppimistehtävä #1c

Toisella omalla alallani eli valokuvauksessa sosiaalista mediaa voi hyödyntää hyvin asiakashankinnassa. Vaikka Instagram onkin sosiaalisen median kanavana kuin kuvaajille tehty, on etenkin Twitterissä yhtä hyvä mahdollisuus esitellä kuviaan ja mainostaa omaa toimintaansa. TikTokissa tämä vaatii hieman enemmän vaivaa, sillä kuvien tulee olla osana videota, mutta toisaalta TikTokissa oletusyleisökin on hieman erilaista ja sitä kautta voikin tavoitella nimenomaan nuorempaa asiakaskuntaa. 

TikTokissa näkisin hyvän mahdollisuuden vedota juuri tarjoamalla videotutoriaaleja esimerkiksi kuvan muokkauksiin sommitteluihin ja tarjoamalla omia palveluitaan jos asian opiskelu yksin ei onnistu. Samalla pystyy sekä auttamaan yleisöään, että osoittamaan omaa ammattitaitoaan ja sitä kautta saamaan uusia asiakkaita vaikka juhlakuvauksiin (rippijuhlat, isommat syntymäpäivät, häät yms). 

Pääsyynä sosiaalisen median kanavien käyttöön nykyään on varmasti pitkälti se, että "jos sinua ei löydy somesta, sinua ei ole olemassa", kuten jotkut asiaan perehtyneet tykkäävät sanoa. Some on oiva tapa saada näkyvyyttä brändille, vaikuttaa mielikuviin brändistä ja näkyä potentiaalisten asiakkaiden silmillä sekä olla läsnä niiden kanssa. Mainostaminen on aina ollut tapa olla näkyvissä, mutta sosiaalisen median erinomaisuus on juuri sosiaalisuudessa, jolloin yhtiöt voivat kommunikoida helposti ja näkyvästi asiakkaidensa kanssa ja vaikuttaa siten mielikuvaan.